Esittely
Greyout sai alkunsa vuonna 2018, kun Sauli etsi Helmille (Diamond Peak Bella Donna, s. 2015) kiinnostavaa urosta ja löysi Riinan Lennin (Acire Be My Boy, s. 2012). Pitkien keskustelujen, useiden tapaamisten ja monien sattumusten kautta yhteiset kiinnostuksen kohteet toivat mukanaan kipinän tulevaisuudesta – mutta ketä Greyoutin taustajoukkoihin todella kuuluu?
Greyoutin ensimmäinen pentue syntyi 22.2.2019 ja virallinen kennelnimi myönnettiin 10.10.2019. Olemme Kennelliiton sekä rotuyhdistyksen Suomen Italiaanot ja Cirnecot ryn jäseniä. Sauli on kuulunut rotuyhdistyksen hallitukseen ja Riina puolestaan on toimittanut yhdistyksen jäsenlehteä, työstänyt nettisivuja ja toiminut harrastustoimikunnassa. Lisäksi kuulumme tahoillamme erilaisiin harrastuskerhoihin.
Riinan lauma
Riinan Tampereella majailevaan laumaan kuuluu puolison sekä tyttären lisäksi italianvinttikoiraveljekset Lenni (Acire Be My Boy, s. 2012) ja Nooa (Acire Mister Caramel, s. 2013) sekä toinen Lennin ja Helmin tyttäristä, Tuima (Celestine, s. 2019). Ennen italianvinttikoiria eläinkokemusta ehti kertyä matelijoista hevosiin koira-allergian rajoittaessa koiran hankintaa. Italianvinttikoiriin hurahtaminen tapahtui täysin sattumalta Ruotsissa vuonna 2011. Ensivaikutelma italiaanosta oli hullunkurinen, kotona kylkeen liimautuva ja ulkona menossa mukana pyörivä kätevän kokoinen otus. Joku tässä oudossa, ei-kovin-koiramaisessa olemuksessa iski, sillä Suomeen palatessa alkoi varovainen rotuun tutustuminen sekä pentueiden tutkailu. Noin vuotta myöhemmin Lenni kotiutui, ja tästä vuoden päästä veljensä Nooa liittyi laumaamme.
Opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle muutto sekä oman hevosystävän Vellun (Veli Puhemies, 1997-2014) menetys lopetti aiemmin lähellä sydäntä olleen esteratsastuksen ja koko hevosharrastuksen. Suunnitelmissa ei ollut alkujaan koirien kanssa harrastaminen, mutta jotain piti saada paikkaamaan hevosten jäljiltä jäänyttä isoa aukkoa. Utelias luonne johti kokeilemaan lukemattomia eri koiraharrastuslajeja, joista päälajeina toimivat pitkään vauhdikkaat agility ja ratajuoksu. Veljekset Lenni ja Nooa ovat molemmat ratajuoksun käyttövalioita sekä kilpailleet agilityn 3-luokassa. Erinäisistä syistä johtuen vauhdikkaammat lajit ovat jääneet toistaiseksi vähemmälle ja aika kuluu enimmäkseen tokon, hoopersin ja rally-tokon parissa.
Vapaa-ajalla koirat kulkevat käytännössä aina mukana, ja tasapainoa muille harrastuksille tuo koirien kuvaaminen, vaeltaminen sekä koirien kanssa ympäri maailmaa reissaaminen. Tapahtumissa Riinan saattaa toisinaan bongata myös kameran takaa, yleensä italiaanoja kuvaamassa, ja näitä kuvia voi selailla osoitteessa riinan.kuvat.fi.
Saulin lauma
Saulin ja puolisonsa Villen laumassa Keravalla asustaa kolme italianvinttikoiraa kolmessa polvessa: Helmi (Diamond Peak Bella Donna, s. 2015), Lennin ja Helmin tytär Hertta (Carelia, s. 2019) sekä Hertan tytär Vimma (Greyout Inari, s. 2022). Sauli on harrastanut äitinsä kautta koiria koko ikänsä ja rotukirjo on ollut laaja, kokemusta on kertynyt tanskandogeista kääpiösnautsereihin ja cockerspanielista bullmastiffiin. Ensimmäinen oma harrastuskoira oli perheessä sijoituksessa ollut walesinspringerspanieli Nanni (Doniol I Love You, s. 2000), jonka kanssa koiranäyttelyt, agility ja mejä tulivat tutuiksi. Nannin huippukasvattajaa seuratessa myös kasvattaminen alkoi tuntua omalta jutulta – maailma tarvitsee nimittäin lisää jalat maassa kulkevia, rehellisiä ja rotua eteenpäin vieviä tyyppejä.
Hurahtaminen vinttikoiriin tapahtui muutama vuosi ennen Helmin saapumista taloon kaverin silloisen whippetin ansiosta. Aluksi vinttikoirat eivät tuntuneet omalta rodulta, mutta italianvinttikoirissa kiehtoi elegantti ulkonäkö ja leikkisä luonne. Kaupunkiyksiössä iso koira ei olisi tuntunut oikealta valinnalta, joten pieni ja mutkaton vinttikoira houkutteli heti alusta asti. Vaikka ensimmäinen luonnossa nähty italiaano ei ollutkaan rakkautta ensisilmäyksellä, muutama vahvarakenteisempi yksilö herätti mielenkiinnon ja rotuvalinta osui kerralla nappiin.
Helmin kotiutumisesta lähtien näyttelyissä on tullut kuljettua ahkerasti ympäri Eurooppaa sekä innostuttu rata- ja maastojuoksusta, seikkailtu ympäri metsiä vaeltaen ja juostu jäällä säiden salliessa. Uusina harrastuksina ollaan löydetty myös verijälki (mejä) sekä rally-tokoilu, joista erityisesti ensimmäinen sopii loistavasti metsässä viihtyvälle omistajalle ja aktiivisille pikkuvinttareille. Koirien kanssa yhdessä tekeminen on aina ollut lähellä sydäntä, ja yleisesti voisikin sanoa että kaikki vapaa-aika menee koirien ehdoilla. Muita arkeen kuuluvia puuhia ovat valokuvaus sekä työskentely esimieshommissa pullien ja leipien parissa Helsingissä.
Etälaumat
Kasvattaminen ja kotona kohtuullisen koiramäärän pitäminen ei aina ole se helpoin yhtälö. Pyrimme löytämään kasvateillemme yhteistyökykyiset kodit, jotka mahdollistavat laadukkaan kasvattamisen myös tulevaisuudessa. Kasvatinomistajien lisäksi italiaanot ovat kuin huomaamatta valloittaneet sydämiä myös Saulin ja Riinan lähipiirissä. Vaikka eri perheissä asuvat kasvattimme vierailevat luonamme ja käyvät kokeissa kanssamme, on etälauman jäsenet vielä astetta lähempänä omia laumojamme.
Saulin äidin Kirsin luona Hyvinkäällä asustaa kolme kasvatustyön tueksi tuotua tuontikoiraa, Ruotsista tullut Halla (Arceum’s Sophie At Skyrim, s. 2020), Tsekeistä kotiutunut Halti (Charisma Di Sangue Regale, s. 2020) sekä uusin tulokas Kuura (Braveheart of Nimble Feet, s. 2023). Kirsi harrastaa koiriensa kanssa rata- ja maastojuoksua sekä näyttelyitä Saulin johdolla. Kirsi on aktiivinen Luhtilaukkaajien jäsen sekä hallituksen varajäsen ja näkyykin usein touhuamassa kerhon hyväksi.
Riinan veljen perheessä Hämeenlinnassa iloa tuo omakasvatti Haiku (Greyout Iole, s. 2022), jonka tärkein tehtävä on tällä hetkellä loputon rakkauden jakaminen laumansa jäsenille.