Pilkettä hiljaiseloon
Hiljaiseen harrastusvuoteen saatiin loppuvuodesta vähän vipinää, kun Tuima pääsi viiden kerran ohjatuun ryhmään, aiheena agilityn estetaidot ja ohjaustekniikat. Agilityssä Tuima on osoittanut olevansa erittäin motivoitunut ja yritteliäs treenikaveri. Ruokapalkka toimii todella hyvin, lelut vähän huonommin. Tällä hetkellä kartutamme taitoja pikkuhiljaa, samalla opetellen malttia ja kärsivällisyyttä paremmaksi.
Lenni puolestaan pääsi viiden kerran ohjattuun tokoryhmään ja yllätti iloisesti jo ensimmäisen treenikerran jälkeen taidoillaan. Tokon osalta olemme viettäneet kesän jälkeen hiljaiseloa, mutta tämä ei näyttäisi Lenniin vaikuttaneen ainakaan negatiivisesti. Lennin kanssa on mukava harrastaa, kun tokossa ääntelyä ollaan saatu jatkuvasti vähennettyä ja alokasluokan liikkeet alkavat olla hyvällä mallilla. Jatkamme ohjatun kurssin loppuun, jonka jälkeen yritämme pitää rutiinia yllä ja toivottavasti keväämmällä suunnata sitten ensimmäiseen tokokokeeseen.
Nooankin suhteen on etenemistä tapahtunut. Vuoden vaihtelevan sairastelun jälkeen näyttäisi siltä, että olemme vihdoin saaneet varvasongelmat taltutettua ja Nooa alkaa olla taas iskussa. Yhden hyppyluokan ehdimme oman seuramme agilitykisoissa starttaamaan ja voi miten hyvältä tuntui käydä virallisessa startissa vuoden kisatauon jälkeen. Tällä hetkellä suunnitelmissa on käydä kisoissa juoksemassa hyppyratoja kun sopivia osuu kohdalle sekä treenaamme aktiivisesti juoksupuomia, jotta pääsisimme kisakentillä myös agilityradoille. Aika näyttää koska tämä tapahtuu, joten toistaiseksi käydään muutama startti silloin tällöin.
Ensi vuoteen toivomme vähemmän sairastelua ja enemmän harrastuksia, katsotaan miten tämän toiveen kanssa käy!